Minna Huovinen
Julkaistu 1.8.2024, muokattu 23.8.2024
Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella pörrää runsaslukuinen mehiläisyhdyskunta, johon kuuluu kahdeksan mehiläispesää ja niiden yhteensä lähes puoli miljoonaa tarhamehiläistä. Mehiläistarhausta tukee alueella toteutettava niitytyshanke: Mehiläiset pölyttävät niittykasveja, mikä lisää niittyjen elinvoimaisuutta. Vastaavasti niityt tarjoavat monille muille eliöille elinympäristön ja suojaa.
Hunajantuotantoa alueella aloitettiin kartoittamaan vuonna 2023 osana HSY:n strategiaa Toimintaa lähiympäristöstä huolehtien. Mehiläistarhaus alkoi Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa tänä vuonna, ja pilottihanke jatkuu ainakin vuoteen 2027 asti.
Tarhamehiläiset tunnetaan erityisesti hunajantuotannosta, mutta niiden tärkein tehtävä on pölytys. ”Ne tukevat ekosysteemin terveyttä ja tasapainoa pölyttämällä luonnonkasveja ja viljelykasveja: yli kolmasosa maailman ruokakasveista ja lähes 90 prosenttia kukkakasveista tarvitsee pölyttäjiä” kertoo kehittämisinsinööri Henna Pedersen ja jatkaa: ”Mehiläistarhaus itsessään tuo hienon lisäyksen myös Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen eri toimintoihin ja lisää Ekomo-yritysyhteistyön monipuolisuutta”.
Mehiläisten runsaasta lukumäärästä huolimatta niistä ei ole vaaraa alueella työskenteleville: tarhamehiläiset pistävät vain äärimmäisen uhan edessä. Mehiläisille tulee kuitenkin antaa työskentelyrauha, eikä pesiin tule koskea.
Mehiläispesiä hoitaa tarhuri Aytaç Manilaci, jolla on yhteensä 30 mehiläispesää Espoossa ja Helsingissä. Hän aloitti mehiläistarhauksen kuusi vuotta sitten harrastuksena, mutta harrastus on sittemmin muuttunut ammatiksi. Hänen mehiläistensä tuottamaa hunajaa myydään nimellä Espoon Hunaja. Kesäkuussa hän kävi Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa kertomassa hunajantuotannosta ja mehiläistarhauksesta HSY-läisille.
”Mehiläisten ravinto vaikuttaa hunajan makuun: tarhamehiläiset suosivat vadelmaa, apilaa, maitohorsmaa, öljykasveja, hedelmäpuita ja metsämarjoja”, tarhuri kertoo ja jatkaa: ”Sen sijaan mansikasta tarhamehiläiset eivät pahemmin välitä, vaan käyttävät niiden mettä ravinnoksi vain silloin, kun parempaa ei ole tarjolla.”
Koska eri pölyttäjien ruokavaliot poikkeavat hieman toisistaan, voi samalla alueella esiintyä tarhamehiläisten lisäksi myös monia luonnonvaraisia pölyttäjiä. Tarhamehiläisten pölytyksellä ylläpitämistä niityistä voivat siis hyötyä myös muut niittyjen lajit.
Tarhuri Aytaç Manilaci esittelemässä mehiläispesiä. Vaatimattoman näköisissä pesissä asustaa jokaisessa noin 50 000–60 000 mehiläistä.
Pesän väki vietti vapaapäivää meden keräämisestä rauhallisissa tunnelmissa. Mehiläiset palaavat työn touhuun säiden suosiessa.
Vaikka mehiläiset eivät turhaan ihmisiä pistä, on pesiä avattaessa viisasta suojautua hyvin.
Yksi mehiläispesä tuottaa keskimäärin 40–50 kg hunajaa vuodessa, mutta hyvinä vuosina hunajaa voidaan saada jopa yli 100 kg. Hunaja kerätään syksyllä ja testataan laboratoriossa turvallisuuden varmistamiseksi.
Hunajantuotanto tukee HSY:n strategian ohjelmaa ”Toimintaa lähiympäristöstä huolehtien.”
